lauantai 8. syyskuuta 2012

Juhlakauluksissa

Olipa kerran Möttösten perhe. Herra ja rouva Möttönen, tuttavallisemmin Kake ja Sirpa, olivat tavanneet toisensa romanttisessa mielessä omalla kotipaikkakunnallaan Sastamalassa, kun Kake opiskeli sähköasentajaksi ja Sirpa luki ylioppilaskirjoituksiin. Olivathan he tienneet toisensa lapsesta lähtien, mutta rakkaus roihahti nuokkarin pihassa, kun Sirpa koki suurta huolta pahoinvoivasta ja uhoavasta Kakesta. Sirpa pääsi ylioppilaaksi ja Kake valmistui ammattikoulusta. Kaiken sen ajan, mitä Sirpa ei lukenut yliopiston pääsykokeisiin, he viettivät Kaken uudessa autossa. Kesä oli lämmin, autossa nahkapenkit ja elämä edessä. Mutta kuten arvata saattaa, nuoren lemmen ollessa kyseessä ja kaiken aivotoiminnan silloin toisaalla, unohtui ehkäisy ja Sirpa alkoi odottaa yllätysvauvaa.

Pekka-Petteri on sonnustautunut raidalliseen t-paitaan (koko L), sekä suloisiin Aku Ankka -kauluksiin.

Pekka-Petteri syntyi heinäkuun helteisiin, vaaleana ja huutavana pellavapäänä. Sirpa ja Kake tuumivat, että voisivat ristiäisissä mennä myös vihille, että tulisi sitten sama sukunimikin postilaatikkoon koko perheelle. Ja niin tehtiin. Pekka-Petteri huusi koko toimituksen ja sen jälkeen pari vuotta. Mutta Sirpa osasi jo huijata ylivilkasta poikaansa rauhallisiin tekemisiin. Hänen oma pikku-Eemelinsä!

Neljä vuotta Pekka-Petterin syntymästä putkahti maailmaan Sirpan onni, tyttölapsi. Ihana tummasilmäinen ja tuuheatukkainen söpöliini! Kake oli jo valmiiksi hankkinut lingon, jolla ajaa pihoilta pois tulevat sulhasehdokkaat. Kukaan ei ole tarpeeksi hyvä meidän prinsessalle, hän kailotti autotallissa.

Bella, kuten häntä kotona lempinimellä kutsutaan, on sonnustautunut röyhelöpaitaan (koko M) ja valkoisiin kauluksiin. Päässä suloinen rusetti.

Ja nyt pääsemmekin itse kuvienottopaikalle, eli Pricilla-Isabellan ristiäisiin! Kuten kuvasta näkyy, hän huusi kuin syötävä, mutta oli silti kaikkien mielestä hurjan suloinen. Ihan äitinsä nenä, kummitäti Anni päivitteli. Sirpa-äiti kertoi syväluotaavasti synnytyksen vaiheet naisporukan kauhistellessa vieressä.

Sirpalla kaunis tummansininen mekko (koko M) sekä rusetiksi kiedottu juhlakaulahuivi.

Ja miten raskasta onkaan olla kahden pienen lapsen äiti, sen Sirpa oli saanut hetkessä nähdä. Pekka-Petteri oli ylivilkas ja Pricilla-Isabellalla koliikki, joten huutoa ja meininkiä ei taatusti puuttunut. Se kostaantui unettomina öinä ja räjähtäneenä kotina, mutta "sekuntiakaan en vaihtais pois", julisti Sirpa ja kiharsi tukkaansa jatkojohtoon kiinnitetyllä piipparilla. Näin hän pystyi kulkemaan huoneesta toiseen pitkän johdon ansiosta, katsos.

Kaken varpajaislookiin kuuluu heleä rusetti, pellemäinen kraka, paitapusero (koko M), sekä isot pokat.

Pojat (tai vaihtoehtoisesti jätkät, joiksi Kake ystäviään kutsui) olivat järjestäneet Kakelle vuosisadan varpajaiset. Puheita pidettiin, mentiin ajamaan motocrossia, sitten Rapen autotalliin soittelemaan ja siitä vielä kuppilaan. Koska poikien mielestä oli hauska yllätys, että varpajaiset olisivat iltaa ennen ristiäisiä, kostaantui se tietenkin hieman epäilyttävällä esiintymisellä tyttären ristiäisissä. Onneksi Sirpa oli sentään huomannut puutarhassa kuorsanneen Kaken ennen vieraiden tuloa. Mitähän naapuritkin mahtoivat sanoa!

Annilla kaunis, musta rusetti hiuksia koristamassa ja päällä suurikauluksinen juhlapusero (koko L).

Kummitäti Anni oli otettu kunniastaan päästä kummiksi. Hän oli laatinut Pricilla-Isabellan ristiäisiä varten leikekirjan, missä kuvitteellinen hän ja kuvitteellinen Bella kulkevat vuosi toisensa jälkeen mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa. Välillä he Me Naiset -lehden kuvan mukaan leipoisivat yhdessä, välillä juttelisivat syvällisiä. Hän otti kummiutensa vakavasti, olihan Bella hänen ensimmäinen kummityttönsä.

Kerttulilla on kaunis villatakki (koko M) ja punainen virkattu kaulus. Ja rillit, tietenkin.

Ainoa henkilö, jota nämä kekkerit eivät hetkauttaneet suuntaan tahi toiseen, oli Sirpan isoäiti Kerttuli. Hän oli kasvattanut omat mukulansa ja nähnyt niidenkin jälkeläisten kasvavan jaloissaan, joten hänellä ei ollut enää mitään mielenkiintoa terästää muistiaan ja yrittää pitää mielessään tämän uuden tulokkaan nimeä, joka oli kuulostanutkin kamalan vaikealta. Ja se poikakin huusi ja melttosi, eikä ihme, kun isä oli tuollainen Mikki Hiiri. Sirpakaan ollut edes juhlaliinaa laittanut pöytään! Ennen oli erilaista, hiihdettiin hankia myöten synnyttämään, hoidettiin lehmät ja kakarat, pestiin käsin pyykit ja leikattiin viljat! Voi näitä nykyajan ihmisiä, velttoja kaikki tyynni!

No, Kerttuli oli tyytyväinen, että nyt sai edes kahvia ja hieman jotakin pullan tynkää, niin kohtapuoliin sitä voisikin lähteä pelaamaan rouva-ystävien kanssa korttia. Rahasta tietenkin.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Mainio kirjoitus + kuvat!